Näyttelyt / Exhibitions
MAAilman ääriin
Samuli Heimonen
Päivi Siikamäki
24.1. - 28.8. 2024
Yö ja päivä
20.10. - 12.11. 2023 Galleria Ars Libera, Kuopio
Tervetuloa avajaisiin 19.10. klo 18-20!
Maaherrankatu 3, Kuopio
Toistuva teema maalauksissani on ajatus kahdesta maailmasta. Ensimmäinen maailma on se mitä näemme ja tunnemme ja jossa elämme arkeamme, toinen maailma on unen, myyttien ja varjon maailma. Nämä kaksi todellisuutta eivät leikkaannu toisistaan erilleen terävästi vaan ovat olemassa limittäin ja vuorovaikutuksessa.
Näyttelyn nimi ”Yö ja päivä” viittaa Mayojen myyttiseen järjestykseen, jossa päivä tarkoitti tavallista elämää ja maata. Yö puolestaan merkitsi esi-isien ja henkien maanalaista maailmaa, josta myös kasvien uskottiin saaneen alkunsa. Jaguaari oli Mayoille kunnioitettu ja pelätty eläin ja sen uskottiin kulkevan maailmojen välillä.
Maalausteni lähtökohtana ovat eläimet ja erityisesti niiden kasvot. Kuvat ovat vapaasti ajatellen muotokuvia mutta ne eivät varsinaisesti kuvaa mitään erityistä persoonaa tai olentoa vaan tutkin kasvojen kautta kahden maailman rajaa. Useat maalaukset ovat jaettu kahtia ja pääosassa onkin itse raja ja mitä se rajaa. Näyttelyn eläimet tai tarinat eivät liity erityisesti mihinkään tiettyyn myyttiseen traditioon vaan olen lähestynyt teemaani vapaasti: lainaillen ja uusia näkökulmia rakentaen. Kun yö ja päivä kohtaavat, kohtaavat samalla myös itä ja länsi sekä todellinen ja kuviteltu.
Teema Yö ja päivä on ollut aiemmin esillä Kotkan Galleria Uusikuvassa elokuussa 2023. Ars Liberassa esillä olevat työt ovat samaa kokonaisuutta ja aihepiiriä. Esillä on uusia ennennäkemättömiä teoksia sekä Kotkassa esillä olleita teoksia.
Yö ja päivä
11.9. - 2.9. 2023 Galleria Uusikuva, Kotka
Tervetuloa avajaisiin 10.8. klo 18-20!
Toistuva teema maalauksissani on ajatus kahdesta maailmasta. Ensimmäinen maailma on se mitä näemme ja tunnemme ja jossa elämme arkeamme, toinen maailma on unen, myyttien ja varjon maailma. Nämä kaksi todellisuutta eivät leikkaannu toisistaan erilleen terävästi vaan ovat olemassa limittäin ja vuorovaikutuksessa.
Näyttelyn nimi ”Yö ja päivä” viittaa Mayojen myyttiseen järjestykseen, jossa päivä tarkoitti tavallista elämää ja maata. Yö puolestaan merkitsi esi-isien ja henkien maanalaista maailmaa, josta myös kasvien uskottiin saaneen alkunsa. Jaguaari oli Mayoille kunnioitettu ja pelätty eläin ja sen uskottiin kulkevan maailmojen välillä.
Maalausteni lähtökohtana ovat eläimet ja erityisesti niiden kasvot. Kuvat ovat vapaasti ajatellen muotokuvia mutta ne eivät varsinaisesti kuvaa mitään erityistä persoonaa tai olentoa vaan tutkin kasvojen kautta kahden maailman rajaa. Useat maalaukset ovat jaettu kahtia ja pääosassa onkin itse raja ja mitä se rajaa. Näyttelyn eläimet tai tarinat eivät liity erityisesti mihinkään tiettyyn myyttiseen traditioon vaan olen lähestynyt teemaani vapaasti: lainaillen ja uusia näkökulmia rakentaen. Kun yö ja päivä kohtaavat, kohtaavat samalla myös itä ja länsi sekä todellinen ja kuviteltu.
Überhund - Taiteen kiehtovat koirat
2.2.—29.4.2023 Kouvolan taidemuseo Poikilo
Samuli Heimoselta mukana kaksi maalausta: Usva sekä Matriarkka
Kirjailija Tiina Raevaara avaa näyttelya Kouvolan taidemuseossa. Taustalla teos Matriarkka. Kuva: Tea Salonsaari
Periferium
1.11.-20.11. 2022
Näyttelyn nimi Periferium viittaa kuvitteelliseen paikkaan, joka on jossain kaukana takamailla. Se saa nimensä sanasta periferia, joka tarkoittaa jotain keskuksen ulkopuolella olevaa tai syrjäistä. Maalaan sitä ihmeellistä, satumaista ja viljavaa maastoa, joka on kaikkialla ympärillämme mutta jotenkin varjossa. Rinnastan Periferiumin uniin, myytteihin, villiin luontoon sekä kuutamoöihin. Vaikka puhun paikoista ja syrjäseuduista, miellän Periferiumin ensisijaisesti vertauskuvaksi joksikin meidän mielessämme ja ajattelussamme olevaksi. Tietoisuuden fokus keskittyy muutamaan asiaan kerrallaan ja fokuksen ulkopuolelle jää paljon mielenkiintoisia asioita. Ne ovat pimennossa mutta kuitenkin olemassa ja jonain tulevana hetkenä ne päätyvät taas valoon.
Erityisesti minua kiinnostavat rajat. Joskus ne voivat olla ylittämättömiä kuiluja ja joskus pehmeitä ja helposti ylitettäviä. Jossain on aina raja. Se voi olla sosiaalinen, maantieteellinen, hallinnollinen tai psykologinen. Pyrin maalauksillani kartoittamaan näkymättömiä rajoja ja suhteita.
Maalauksissani on usein eläimiä ja maisemia. Viime aikoina olen tehnyt erityisesti muotokuvia, joissa esiintyy susia ja koiria. Myös tässä näyttelyssä on mukana muotokuvia. Nyt ne kuvaavat Periferiumin tai ”keskusten” asukkaita. Yleensä muotokuvissa tapahtuu jotain yllättävää, joka syventää hahmon olemusta ja pyrkimyksiä. Uusissa teoksissa kasvillisuus ja kukat versovat vapaasti susien kasvoilla. Tässä näyttelyssä Periferiumin väri on sininen ja se levittäytyy näyttelyn teoksiin hiukan eri rooleissa. Maisemallisissa teoksissa siniset alueet, savut ja kasvillisuus johdattavat kohti Periferiumia. Näyttelyn maisemat ovat rakennettu korostetusti värillisten jakolinjojen varaan, jotka kuvaavat kahden maailman kohtaamista tai limittymistä.
Laajemmassa mielessä maalauksissani on kysymys luonnon ja ihmisen suhteesta sekä ihmisen suhteessa omaan rajallisuuteensa. Teoksissani on usein ilmennyt jollain tavalla kahden maailman suhde. Se voi olla kaksinaisuuden tunnistamista ihmisen omassa ajattelussa ja psyykessä tai pohdintaa suhteessa luonnon ja rakennetun ympäristön välillä.
Osa näyttelyn teoksista on ollut esillä Finlayson Art Area-näyttelyssä Tampereella kesällä 2022. Valtaosa teoksista on uusia ja tätä näyttelyä varten tehtyjä.
Finlayson Art Area, Tampere
10.6. 28.8. 2022
.jpg)
Keski-Suomen museo, Jyväskylä
22.1. - 20.3. 2022
Suisto
Kuvittele suuri joki. Lukemattomat pienet sivu-uomat ja yläjuoksut yhdistyvät muodostaen suurempia virtoja ja päätyvät joen villisti virtaavan pääuomaan. Joki laskee lopulta mereen ja muodostaa laskukohtaan suistoalueen, jonne virran mukana kulkeutuva maa-aines kasautuu. Viuhkamaisen suiston maaperä koostuu hiekasta, mudasta ja kaikesta mitä joki on kuljettanut mukanaan. Kuivuneet lähialueet luovat uutta ja rikasta viljelysmaata.
Näyttelyn nimi Suisto viittaa kasvavaan alueeseen, jonne joen uomien virrat ovat kuljettaneet aineksia kaukaa joen alkupäästä. Näyttelyllä ei ole yhtä sisällöllistä teemaa vaan se on enemmänkin katsaus siihen, mitä olen viime vuosina tehnyt ja teoksissani käsitellyt. Edelliset näyttelyni Hämeenlinnassa(Galleria Kone) ja Helsingissä(Galleria Heino) olivat molemmat tiiviin teemallisia ja yhteen asiaan keskittyviä. Tämä näyttely on suisto, jonne virta on kuljettanut useat eri teemat ja aiheet. Haluan esitellä muutamia temaattisia kaaria viime vuosilta ja näyttää miten teokset kytkeytyvät toisiinsa vaikka ne päällisin puolin näyttävätkin toisistaan poikkeavilta. Osa aiheista tulee kaukaa yläjuoksuilta ja toiset lähempää joensuuta. Kaikki aiheet kohtaavat suistossa.
Näyttelyssä on mukana myös luonnoksia Petäjäveden uuden kirkon lehterien maalauksista. Tulin mukaan projektiin ideoimaan maalauksia vuonna 2016 ja lopulliset maalaukset syntyivät vuosina 2019-2020. Kirkossa on kolme teosta, jotka kukin ovat kymmenen metriä pitkiä. Esillä olevat luonnokset liittyvät teosaiheiden ja värien etsintään projektin alkuvaiheilla.
Galleria Kone, Hämeenlinna
30.10. - 23.11. 2021
Lumooja
Näyttelyni Lumooja on kunnianosoitus koirille. Koirat ja sudet ovat pitkään olleet maalausteni keskeinen aihe. Olen aiemmin tehnyt muotokuvia kuvitteellisista ja todellisista susista. Minua kiehtoo eläimen kasvojen moninaisuus ja persoonallisuus. Maalatut muotokuvat ovat yritystä virittää oma mieli tunnistamaan eläimen kasvot yhtä tarkasti ja luotettavasti kuin ihmisen kasvot. Me ihmiset olemme erittäin taitavia lukemaan toisten ihmisten kasvoilta tunnetiloja ja aikeita. Ehkä voisin oppia lukemaan myös eläimen kasvoja yhtä monipuolisesti.
Lumooja koostuu pääasiassa koirien muotokuvista. Ne eivät ole tiettyjä olemassaolevia koiria vaan keksintöjä ja yhdistelmiä. Anatomian ja värien suhteen on otettu vapauksia halutun hahmon luomiseksi. Tarkoituksena on persoonallistaa eläin, jotta sitä katsottaisiin kuin todellista henkilöä. Samuli Heimonen hakee hetkeä, jossa katsomalla koiraa näemmekin ihmisen. Ehkä silloin tunnistamme myös eläimessä jotain erityistä ja arvokasta.
Susi on evoluution muokkaama ja siksi hyvin tarkoituksenmukaiseksi kehittynyt. Koira sen sijaan on suurelta osin ihmisen luomus. Ihminen on jalostamalla luonut koirasta lukuisia eri versioita eri käyttötarkoituksiin ja tarpeisiin. Hyödyllisten ja terveiden variaatioiden lisäksi on syntynyt sairaita ja ulkonäöllisesti poikkeavia koiria. Kun koiria jalostetaan puhtaasti esteettisin perustein, jää terveys yleensä ulkonäön varjoon. Heimosen kriittisestä suhtautumisesta esteettiseen jalostukseen huolimatta, hän on halunnut tuoda näyttelyn muotokuvagalleriaan laajan kirjon ulkonäöllisesti erilaisia koiria.
Muotokuvien koira katsoo ihmistä syvälle silmiin. Yksi olennainen osa näiden muotokuvien kohtaamista on myös katsojana olla katseen kohde. Ihmisen ja koiran yhteys tiivistyy nimenomaan katseeseen. Koira tuntuu ymmärtävän katseellaan ja me haemme koirasta erityisesti katsekontaktia. Katseella viestiminen ei ole sudelle tai alkukoiralle tyypillistä käytöstä. Koira onkin oppinut katsekontaktin niiden kymmenien tuhansien vuosien aikana, kun olemme yhteistä taivalta taittaneet. Katse on väylä ihmisen mieleen. Tästä juontuu näyttelyn nimi Lumooja.
Galleria Heino, Helsinki
16.10. - 14.11. 2021
Atlas
Näyttelyni nimi Atlas viittaa karttojen kokoelmaan, kartastoon. Ensimmäisen kerran nimeä Atlas käytettiin karttojen yhteydessä vuonna 1595, kun Flanderilainen kartografi Gerardus Mercator julkaisi sidotun karttateoksen. Teos ei ollut pelkästään karttakirja, vaan se käsitteli myös luomista, historiaa ja maailman rakennetta. Kirjan tarkoitus oli kuvata kattavasti koko maailmaa ja kaikkea siihen liittyvää.
Atlas Novus (uusi kartasto) on näyttelyni keskusteos. Se on yritys jäsentää omaa kuvallista ajatteluani ja tunnustella samaan aikaan yleisempiä merkityksiä. Halusin tehdä kuvan ajattelusta ja siitä, miten me jäsennämme kuvaa maailmasta. Miltä ajatukset näyttävät? Minkä muodon antaisin ajatuksille, jotka liikkuvat ja versovat jatkuvasti jonnekin uuteen? Olisiko se kartta? Sanoja? Kuvia? Teos sisältää tuttuja elementtejä aiemmista maalauksistani, mutta pääosin jotakin aivan uutta: kuvioita ja kirjaimia. Kiinnostuin maalaamaan nimenomaan sitä, miten kuvasta tulee kirjain. Teoksessa näkyvät kirjaimet eivät muodosta varsinaisia sanoja, vaan ne ovat osa kuvioita; sanat ovat juuri syntymässä.
Atlas Novusta maalatessani muistelin erilaisia kirjahyllyjä lapsuudestani. Monessa kodissa oli kirjahylly, jossa ei juuri ollut kirjoja. Hylly oli täytetty valokuvilla, matkamuistoilla, levyillä, kaseteilla, koristeesineillä, lasiovien takaisilla likööripulloilla ja ehkä muutamalla kirjakerhon kirjalla. Vasta hiljattain oivalsin, että tämäntyyppinen kirjahylly oli eräänlainen yksinkertainen kuva maailmasta. Kun työpäivän päätteeksi istahti nojatuoliin, saattoi yhdellä silmäyksellä tarkastaa, kuka oli, mistä on tulossa ja mitkä asiat ovat tärkeitä. Atlas Novuksen lähtökohtana on kirjahylly, joka laajenee hallitsemattomasti ja pyrkii tavoittelemaan koko sivilisaatiomme perustaa. Se alkaa henkilökohtaisesta, mutta liikkuu kohti jotakin yleispätevää ja kaikille yhteistä.
Näyttelyssäni olen ajatellut taiteen siis korostetusti yritykseksi jäsentää maailmaa. Se on puutteellisilla tiedoilla ja rajallisella ymmärryksellä luotu kuva, jonka voi käsittää ja joka täydentyy jatkuvasti. Maailma on liian monimutkainen otettavaksi haltuun sellaisenaan, joten tarvitsemme linssejä, yleistyksiä ja tulkintoja nähdäksemme sen paremmin.
Näyttelyni maalausinstallaatioon Atlas olen kerännyt ja maalannut useita keskenään erilaisia itselleni tärkeitä ”alkukuvia” ja niiden seurannaisia luoden kokonaisuudesta kuvien kartaston. On mielenkiintoista pohtia, mitä kuvia oman tekemiseni taustalla on. Katse kääntyy väistämättä lapsuuteen, jolloin varhaisimmat ja myös syvällisimmät suhteet kuviin ovat muodostuneet. Kuvat syntyvät kuvista ja virtaavat vapaasti toistensa läpi. Tämä virta kulkee myös oman taiteeni läpi. On kiinnostavaa oivaltaa, että kaikkia kuvia voi seurata taaksepäin ja löytää niiden lähteiden äärelle. Kuvat kantavat mukanaan aarteita.
Samuli Heimonen
Kesänäyttelyt/Summer Exhibitions
Galleria Heino, Helsinki
21.5. - 20.6. 2021
Summer Collection -näyttely esittelee yhdeksän gallerian taiteilijan teoksia. Esillä on valikoima erilaisia tyylejä, teemoja ja eri tekniikoin tehtyjä uudempia ja vanhempia teoksia taiteilijoiden työhuoneilta: maalausta, veistosta ja valokuvaa.
Kuvataiteilija Marko Backmanin maalauksessa huoneeseen heijastuu kuva Suomen kansallismaisemasta, jota ihminen tuntuu katsovan, vaikka onkin läsnä maalauksessa vain poissaolonsa kautta.
Valokuvataiteilija Miklos Gaál esittelee laajan rantanäkymän, jossa hän hyödyntää suurkuvakameran tarjoamia mahdollisuuksia perspektiivin luomisessa. Gaálin kaukaa kuvattujen maisemien osittain sumeat ja osittain tarkat alueet luovat näkymiä arkimaailmaan, joita silmä ei kykene normaalisti havaitsemaan.
Kuvataiteilija Bo Haglund esittelee maalauksellisia piirustuksia, jotka hän koostaa sarjakuvamaisista elementeistä ja hahmoista luoden mielikuvituksellisia näyttämöllisiä kohtauksia.
Kuvataiteilija Samuli Heimosen maalaus pohjautuu englantilaisen taidemaalarin John Martinin vuosina 1851-1853 maalaamaan teokseen Plains of Heaven. Heimonen on tutkinut tätä hänelle itselleen erityisen tärkeää maalausta usein Lontoon Tate Britain-museossa. Hän on maalannut teoksen uudelleen muistinvaraisesti muuttaen samalla monia yksityiskohtia. Teoksen nimi Etsijä viittaa maalauksessa esiintyvään ratsastajaan koiransa kanssa, mutta myös Heimoseen itseensä maalarina. Maalaamalla teoksen uudelleen hän on yrittänyt purkaa maalauksen mysteeriä ja selvittää, miksi se kiehtoo häntä niin paljon. Vain näin hän on pystynyt avaamaan itsellensä teoksen lukuisat tilat ja kätköt ja ehkä ymmärtämään enemmän myös itseään.
Kuvanveistäjä Aaron Heino esittelee orgaanisia luonnon muotoja tai hedelmiä kuvaavia veistoksia, joissa kiiltäväksi maalattu virheetön pinta yhdistyy kontrastisesti rosoiseen käsittelemättömään alumiiniin. Suomen taideakatemian vuonna 2019 palkitseman Heinon pääosin uusista veistoksista koostuva yksityisnäyttely Off Topic nähdään Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa 2.6.-12.12.2021.
Taidemaalari Lauri Laineelta on esillä maalaus hänen naishahmoja kuvaavasta maalaustaiteen historiaa henkivien maalausten sarjastaan. Kuvataiteilija Anssi Törrönen esittelee näyttelyssä veistoksellisen ihmishahmoihin viittaavan maalauksen, jossa pohdiskellaan ihmisen maailmassa olon kysymyksiä.
Taidemaalari Kristiina Uusitalolta on esillä maisemallinen näkymä, joka on enemmän kokemuksen kuin paikan kuva. Muiden näyttelyn teosten tavoin siinä näyttäytyy kokemus kesästä ja sen tunnelmista, väreistä ja valosta. Kuvataiteilija Jan Kenneth Weckmanin qr-koodilla luettavissa ”modernistisissa” maalauksissa odottaa katsojaa yllätys – vuoropuhelu katsojan ja teoksen välillä.
Auran Galleria, Turku
Summer Fair 21
29.5.-24.7.2021
Samuli Heimonen
Riitta Nelimarkka
Vaula Valpola
Sirpa Särkijärvi
Rosa Helin
Lotta-Lucia Laine
Taidekeskus Järvilinna, Laukaa
6.6.-5.9.2021
Taidekeskus Järvilinna kehittää toimintaansa. Täksi kesäksi kutsuimme ulkopuolisen työryhmän suunnittelemaan näyttelyn, joka sai nimekseen AJATUKSIA TAITEESTA.
”Työryhmämme on seurannut taidetta ammattimaisesti kauan: Siksi olemme kutsuneet mukaan taiteilijoita, jotka vuosien myötä ovat yhä uudestaan herättäneet kiinnostuksemme. Jokaisella taiteilijalla on oma ominaislaatunsa ja he ovat kypsyttäneet tekemistään ja uudistuneet koko ajan. Se on kiehtovaa! Maailma on syvässä murroksessa, emme tiedä minne olemme menossa. Tuo epätietoisuuden tila on tutumpaa taiteilijoille, heille se toimi usein katalysaattorina joko uudistua tai sukeltaa syvemmälle.
Taiteessa meitä viehättää myös uudenlainen käsitys kauneudesta. Perinteisen kauneuskäsityksen sijalle on noussut lempeä huumori ja tietty armollisuus itseä ja muita kohtaan. Taide on viestintää, pyrkimystä kommunikoida visuaalisin keinoin. Sillä on mahdollisuus siis joko kuiskata tai huutaa, ottaa kantaa ja kellua. Taiteen tekijöiden kenttä ja välineet laajenevat koko ajan: Huomasimme hieman yllättäen, että taiteilijavalinnoissamme painottui juuri kolmiulotteisuus ja materiaalisuus, myös maalausten kohdalla!”
Näyttelyn taiteilijat:
Jasmin Anoschkin, Kari Cavén, Aino Favén, Samuli Heimonen, Veikko Hirvimäki, Aimo Katajamäki, Elina Ruohonen, Jaakko Rönkkö, Teemu Salonen, Nora Tapper, Tommi Toija ja Antero Toikka
Työryhmä:
Emeritus professorit Simo Heikkilä ja Jouko Järvisalo sekä taidehistorioitsija, kuraattori Teija Isohauta
Taidekeskus Ahjo, Joensuu
Samuli Heimosen seuraava näyttely "Vaeltava puutarha" avautuu 17.3. 2021 Taidekeskus Ahjossa Joensuussa.
Samuli Heimonens next exhibition "Wandering garden" will open at 17.3. 2021 in Art center Ahjo in Joensuu, Finland.
Vaeltava puutarha/Wandering Garden
17.3. - 11.4. 2021
Maalauksia ja piirustuksia
Taidekeskus Ahjo
Vaeltava puutarha on unenomainen tila, jossa eläimet, kasvit ja tarinat sekoittuvat toisiinsa. Kuvaamani puutarha on enemmän kuva mielestä kuin fyysinen paikka luonnossa. Verrattuna villiin luontoon, puutarha on ihanteellinen ja jäsennelty tila: suunniteltu rauhoittamaan mieltä. Tätä puutarhaa ei kuitenkaan ole luonut ihminen, vaan se on puhtaasti eläinten puutarha. Kasvit ja kedot ovat yhtä lailla eläimien ympärillä kuin eläimien sisällä. Osassa maalauksia eläimet peittyvät kasveihin tai eläin muodostuu kasveista. Joskus kun puutarha villiintyy, metsä työntyy esiin ja nielaisee puutarhan asukkaat. Kuvissa vihreä sammal ja kasvikudos alkaa elämään omaa elämäänsä ja muodostaa omia yllättäviä maailmoja. Metsään voi kadota tai sieltä voi löytää itsensä.
Näyttelyni ”Vaeltava puutarha” koostuu maalauksista ja piirustuksista. Maalaukset keskittyvät puutarhateemaan ja piirustukset muotokuviin eri elämistä. Kehystetyt piirustukset muodostavat yhden ison teoskokonaisuuden. Muotokuvista koostuva iso teos on kuin luokkakuva, jossa erilaiset hahmot ja persoonat kohtaavat. Lähestyn kuvaamiani kohteita intuitiivisesti ja yritän päästä pelkän näköisyyden taakse löytämällä jokaisesta eläimestä jotain persoonallista. Teokset ovat nimetty ihmisten mukaan muistuttamaan siitä, että myös jokainen eläin on ainutlaatuinen ja erityinen.
Näyttelyn teokset ovat tehty vuosien 2019-2021 aikana. Osa teoksista on ollut esillä Keravan taidemuseossa Sinkassa sekä Saarijärven museossa osana ryhmänäyttelyitä.
Naisia, naamioita ja villiä luontoa
5.9.2020 - 10.1. 2021
Kerttu Horila feat. Samuli Heimonen, Jenni Hiltunen, Eeva Peura, Elina Ruohonen
Kesällä Sinkan valtaavat Kerttu Horilan (s. 1946) hauskat ja koskettavat keramiikkahahmot. Osittain retrospektiivisen näyttelyn teokset vievät katsojat eläinten maailmaan, naisten naamiohuveihin ja satuihin, joissa kaikki ei mene niin kuin kirjoitettu on. Horila tunnetaan erityisesti naisten ja teatteridiivojen kuvaajana. Jenni Hiltusen maalauksissa poseeraavat puolestaan selfie-aikakauden naiset.
Horilan uusimmissa teoksissa ihmiset ottavat särmikkään kotikissan, jäniksen tai susiäidin hahmon. Sinkassa nämä rempseät, itsetietoiset ja kapinalliset olennot saavat rinnalleen Samuli Heimosen sudet ja viidakon suojassa loikoilevat kissaeläimet. Yhtenä Heimosen maalausten juonteena on Horilallekin tärkeä naamioitumisen teema. Elina Ruohosen maalauksissa ihmisen ja eläinten välinen valtasuhde kiepsautetaan kokonaan ympäri. Inhimillinen uppoaa syvälle muuhun elolliseen – ja elottomaan luontoon.
Näyttelyn yläkerrassa siirrytään vanhenevan naisen ja pieleen menneiden satujen maailmaan. Siellä tarinaa hallitsevat Peter Pan ja tätä kirjoitettaessa vielä syntymättömät olennot. Ne saavat rinnalleen Eeva Peuran maalausten salaperäiset tarinat, joiden yksityiskohtiin on nautinnollista upota.
WOMEN, MASKS AND WILDERNESS
Kerttu Horila feat. Samuli Heimonen, Jenni Hiltunen, Eeva Peura, Elina Ruohonen
16.5.–6.9.2020
This summer, Sinkka will be taken over by Kerttu Horila’s (b. 1946) funny and touching ceramic characters. In this partially retrospective exhibition, viewers are transported into the world of animals, women’s costume parties and fairy tales where things never quite turn out how they were written. Horila is known as a portrayer of women and theatrical divas. Posing in the paintings of Jenni Hiltunen are the women of the “selfie era”.
In Horila’s latest artworks, people take on the figure of an edgy house cat, rabbit or wolf mother. At Sinkka, these hearty, self-aware and rebellious creatures are joined by Samuli Heimonen’s wolves and sprawling felines sheltering in a jungle. Masquerading is a common theme shared by both Horila and Heimonen. In Elina Ruohonen’s paintings, the balance of power between humans and animals is flipped. Humanity is infused with other living – and lifeless nature.
On the top floor of the exhibition, the viewer is moved into the world of an aging woman and old fairy tales that have gone awry. There, the story is governed by Peter Pan and the unborn creatures, which at this moment are yet to be created. They are juxtaposed with Eeva Peura’s mysterious fairy tale paintings, into which it is a pleasure to be immersed.
Ilmoille haihtuvat polut
10.3. - 13.9. 2020
Samuli Heimonen, Hanna Råst ja Tiina Pyykkinen
Kolmen Saarijärveltä lähtöisin olevan taiteilijan yhteisnäyttely avaa Saarijärven museon eli Samun uuden näyttelyohjelman peruskorjatuissa ja laajennetuissa tiloissa. Näyttelyn nimi on kunnianosoitus saarijärveläiselle kirjailijalle Harri Tapperille, jonka tuotannosta ilmaisu on peräisin. Taiteilijat tutkivat teoksissaan ihmisen erilaisia kätkettyjä puolia ja tilojen heijastumia. Muistamisessa ja havaintojen työstämisessä jää jälkiä ja todisteita, kun taas osa materiasta ja näkymättömästä katoaa.
Crypsis
Auran Galleria, Turku - 29.10. - 17.11.2019
piirustuksia ja maalauksia/Paintings and drawings
Samuli Heimosen uusia piirustuksia ja maalauksia esillä Auran Galleriassa syksyllä 2019. Auran Galleria
Samuli Heimonens new solo show will open in Turku, Finland in 29.10. 2019.
Tiikerin raidat, jaguaarin pilkut, hyönteisten maastoutuminen ja lintujen värikkäät kuviot. Crypsis (mahdolisesti peräisin Kreikan kielen sanasta krýpsis; piiloutua tai peittää) tarkoittaa eläinten kykyä naamioitua taustalla olevaan maisemaan ja välttää huomatuksi tuleminen. Kyseessä voi olla saaliseläimen tapa piiloutua tai saalistajan kyky päästä lähelle saalistaan huomaamatta. Piiloutumisen tapoja on monia: äänet, tuoksut, taustan matkiminen tai kuviot, jotka hävittävät eläimen omat ääriviivat.
Uusien maalauksieni lähtökohta on taustaansa piiloutuvat eläimet. Maastoutuminen tapahtuu kuitenkin yllättäviin asioihin. Olen työstänyt kuvioita, värejä, ääriviivoja maastoutumisen näkökulmasta. Teoksissa on viittauksia ja yhtymäkohtia mosaiikkeihin, lasimaalauksiin ja tapettikuvioihin. Hahmottelen jonkinlaista kulttuurista tai käsitteellistä maastoutumista, jossa syntyy yllättäviä yhteyksiä tai tahallista eksymistä. Eläimien kuviot yhdistyvät toisinaan ”vääriin” paikkoihin ja siitä on seurauksena kiinnostavia rinnastuksia. Maalausten alkusysäys on usein ollut jokin kuvallinen oivallus: halu leikitellä ja sovitella mahdottomia asioita yhteen. Olen yleensä työskennellyt ideasta käsin kohti valmista kuvaa mutta nyt olen kulkenut kuvasta kohti ideaa.
Pinxinmäen Taidehalli. "Mitä Heille kuuluu nyt?"
Vuoden 2019 teemana on tällä kertaa ”Mitä heille kuuluu nyt?” ja mukaan on valittu viisi 2000-luvulla Vuoden Nuoreksi Taiteilijaksi valittua, nyttemmin hyvinkin tunnettua taiteilijaa; Nanna Susi (2000), H-C Berg (2007), Samuli Heimonen (2008), Ari Pelkonen (2012) ja Ville Andersson (2015).
Kuvataiteilijoiden lisäksi mukana ovat Vuoden Nuoriksi Muotoilijoiksi vuonna 2008 valitut Nathalie Lautenbacher ja Naoto Niidome.
Info
Pinxinmäen taidehalli sijaitsee Sysmässä, Päijänteen rannalla. Pinxinmäellä sijaitsee taidehallin lisäksi kahvila, ravintola, vierasvenesatama. Pihapiirin aitoissa kesän aikana vaihtuvia näyttelyitä sekä käsityöläisten työpajoja ja myymälöitä.
Avoinna
Ma-su 11-18
Yhteystiedot
Pinxinmäki Oy
Suopellontie 644
19700 Sysmä
Varaukset ja tiedustelut:
044 973 8533 tai info@pinxinmaki.fi
Mahdollinen susi. Galleria Himmelblau,4.5. - 2.6. 2019
Samuli Heimonen esittäytyy ensimmäistä kertaa nähtävällä isolla piirrossarjalla Galleria Himmelblaun näyttelyssä Mahdollinen susi. Kookkaista maalauksistaan tunnettu Heimonen ei ole aiemmin esitellyt piirroksiaan julkisesti. Kaikki piirrokset ovat uusia, Himmelblaun näyttelyä varten luotuja. Koirat ja sudet ovat olleet Heimoselle tärkeä aihe. Piirroksiinsa hän on ottanut uuden muodonmuutosteeman. Kuvissa on mukana monenlaisia variaatioita sekä yksi iso muutos aiempaan sisältöön: ystävällinen ja ymmärtäväinen koira siirtyy nyt kohti petoa, sutta.
Piirrossarjan teokset ovat kaikki yksittäisiä koira/susimuotokuvia, mutta samalla ne linkittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat kiehtovan jatkumon. Mukana on outoja mutaatioita suden ja koiran väliltä. Heimosen maalauksiin verrattuna graafinen piirrossarja muodostaa erilaisen temaattisen kokonaisuuden, ja siitä nousee samalla näyttelyn hallitseva osa. Piirrosten värimaailma on tietoisen maltillinen, mukana on joitakin kokeiluja. Värillisille litografiapapereille tehty mustan ja valkoisen piirrosjälki elää vaihtelevasti ja mukana on hurjuuttakin.
Toisen kokonaisuuden Himmelblaun näyttelyssä muodostavat maalaukset. Mukana on sarja, joka on ollut osittain esillä Oulussa, Galleria Harmajassa. Samuli Heimonen on täydentänyt sarjaa Himmelblaun näyttelyyn viidellä uudella teoksella, jotka ovat nähtävillä nyt ensimmäistä kertaa. Maalausten eläinten ympärillä on kuvioita ja raitoja – eräänlaisia vääntymiä. Aiheiden tausta-ajatuksena Heimosella on ollut tähtitiede, jonka mukaan painavat objektit taivuttavat avaruutta, ja valo kaartuu painavien objektien lähellä. Heimosen teoksissa sudet tai koirat muokkaavat ja taivuttavat todellisuuden kudosta. Idea on toiminut pohjana myös Heimosen viimeaikaisiin mosaiikki-tyylin teoksiin.
Finlaysoninkuja 9, kerros 2B
avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16. Suljettu ma ja juhlapyhät.
Lisätietoja:
Pertti Ketonen / Grafiikanpaja Himmelblau
0500 625 564 / pertti.ketonen@himmelblau.fi
Monesta yksi. Kimmo Pyykkö-Taidemuseo, Kangasala
Kuvataiteilija Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttely esittelee uusia maalauksia, joissa taiteilijan aiemmasta tuotannosta tutut sudet ja koirat ovat saaneet maalaamalla toteutetun mosaiikkimaisen muodon.
Maalaukset ovat valmistuneet vuoden 2018 aikana ja suurin osa niistä on näyttelyssä ensimmäistä kertaa julkisesti esillä.
Näyttely on esillä taidemuseon kahdessa kerroksessa 26.1.–19.5.2019.
Tervetuloa Avajaisiin 26.1. klo 13!
Voimakenttä. Galleria Harmaja, Oulu 2.11.-25.11. 2018
Näyttelyssä esillä uusia vuoden 2018 maalauksia. Galleria Harmaja
Teoksissani esiintyy usein keskeisellä paikalla susi tai koira. Galleria Harmajan näyttelyn nimi ”Voimakenttä” viittaa eläinten ympärillä esiintyviin kuvioihin ja muutoksiin. Maalauksien olennaiset asiat tapahtuvat aiheen vieressä ja sen vaikutuksesta. Katsoin poikani kanssa dokumenttia avaruudesta ja maailmankaikkeuden toiminnasta. Kiinnostuin erityisesti painovoimasta ja sen merkityksestä. Oivallus siitä, että planeetat ja tähdet taivuttavat avaruutta ja saavat valon taittumaan, oli merkittävä. Mitä raskaampi esine, sitä suurempi kuhmu avaruuteen syntyy. Vaikka omat maalaukseni eivät suoraan käsittele painovoimaa, on niiden keskeinen oivallus napattu sen olemuksesta. Halusin kuvata näkymättömiä ”voimakenttiä” eläinten ympärillä. Eläimet ovat vertauskuvia asioille ja ilmiöille, jotka sotkevat ja sekoittavat maailmankuvaamme. Jokaisen ihmisen ja asian ympärillä on vaikutuspiiri, joka taivuttaa ympäröivää maailmaa. Halusin maalauksieni kautta tuoda näkyviksi näitä kenttiä ja kuvata mielikuvituksen keinoin niiden tuomia muutoksia.
Kuhmon Kamarimusiikkijuhlat 14.7.-28.7. 2018
Samuli Heimosen teoksia on esillä Kuhmotalossa. Näyttelyn järjestää Himmelblau. Kuhmo Festival
Gumbostrand Konst & Form, Sipoo
8.9.–5.11.2017
Teosteni lähtökohta on mielikuva sudesta. En ole hakenut tarkkaa kuvaa anatomisesti oikeasta sudesta vaan eri puolia, jotka liittyvät suteen. Juuri tästä syystä koirat ja sudet menevät sekaisin ja suden hahmo saa mielikuvituksellisia piirteitä. Maalatessani susia olen päätynyt pohtimaan yleisemmin sitä miten me maailmaa katsomme ja hahmotamme. Toiveemme ja pelkomme värittävät kaikkea kokemaamme. Maailma on meille ristivalotusta omista odotuksistamme ja nähdystä maailmasta. Susi nostaa monilla jo lähtökohtaisesti negatiivisia tuntemuksia tai pelkoa. Se nähdäänkin usein vasten tätä taustaa ja mielletään automaattisesti miltei pahaksi. Susi ei kuitenkaan ole paha.
Finlayson Art Area Tampereella 11.6.-28.8. 2016
Samuli Heimonen on mukana Finlayson Art Area - kuvataidetapahtumassa Tampereella. Näyttely avautuu 11.6. Tervetuloa!
Kouvolan Taidemuseo
Samuli Heimosen näyttely " Näin kauniina päivänä ei voi tapahtua mitään pahaa" avautuu Kouvolan taidemuseossa 28.1. 2016. Näyttely on avoinna 24.4. saakka.
Samuli Heimosen teoksia Galleria Heinossa Helsingissä
Samuli Heimosen yksityisnäyttely "Me olemme susi" avautuu Galleria Heinossa 17.10 ja on auki 15.11. saakka. Tervetuloa avajaisiin 16.10. klo 17-19!